Torstain kyselytunnilla puitiin TE-keskusten henkilökuntavähennysten aiheuttamaa palvelutason laskua.
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä tivasi hallitukselta torstain kyselytunnilla, pystyvätkö TE-keskukset palvelemaan työttömiä, kun henkilökuntaa on vähennetty samaan aikaan työttömyyden kasvun kanssa. TE-keskuksissa pystytään vastaamaan alle puoleen sinne tulevista puheluista.
Martti Mölsä (ps.) sanoi kysyneensä kirjallisessa kysymyksessä, mitä hallitus aikoo tehdä, että palvelua tarvitsevia ihmisiä voidaan palvella kohtuullisessa ajassa. Työministeri Lauri Ihalainen (sd.), oli vastannut, että uusi tekniikka vapauttaa voimavaroja yksilölliseen apuun myös pienemmällä henkilökunnalla.
– Uskotteko ministeri Ihalainen tosiaan, että tämä vastaa todellisuutta – ja tämä tyydyttää henkilöitä, jotka eivät saa palvelua TE-keskuksista, Mölsä kysyi.
Ihalainen vastasi, että kysymys on tärkeä yli 300 000 ihmisen ollessa työttömänä. Hän korosti, että viime vuonna työvoimatoimistoihin tuli 500 000 työpaikkailmoitusta, joista 90 prosenttia täytettiin. Tilanteessa, jossa työttömyysjaksoja alkaa 60 000 kappaletta kuukaudessa ja päättyy 58 000, nämä 3023 työntekijää 126 työvoimatoimistossa tekevät kaikkensa, jotta kansalaiset saavat palveluksia ja yritykset saavat palveluja, joita tulevat hakemaan.
– Totta kai palveluissa on kehittämisen sijaa. Siitä olemme koettaneet pitää huolta, että kun ELY-keskuksessa käydään YT-neuvotteluita, niitä ei käytäisi TE-keskusten puolella, ettei nyt oleva porukka vähenisi, Ihalainen vakuutti.
Riittääkö asiakaspalvelu?
Mölsä muistutti, että kun TE-keskusten uudistusta esiteltiin toissa kesänä, voimavaroja aiottiin keskittää asiakaspalveluun. Valtiontalouden tarkastusvirasto kertoi kuitenkin viime tiistaina, että hyvä esimerkki huonoista säästöistä on työvoimahallinto. Se suositteli käyttämään aikaa ja malttia rakenteellisiin uudistuksiin, etteivät ne tuottaisi haittaa.
– Miten hallitus aikoo tämän korjata, Mölsä kysyi.
Ihalainen vastasi, että yhä suurempi osa palvelusta tapahtuu sähköisesti, työnhausta yli 70 prosenttia.
– Mutta on totta, että erityisesti nuoret ja pitkäaikaistyöttömät kaipaavat henkilökohtaista palvelua polun rakentamiseksi ja päästäkseen koulutuksen tai kuntoutuksen kautta työhön. On tärkeää, että toimintaa sähköistetään, byrokratiaa puretaan ja keskitetään toimintaa henkilökohtaiseen palveluun. Yli 3000 työntekijää tekee sitä työtä maakunnissa, Ihalainen korosti.
Miksi eri päätöksiä eri toimistoissa?
Perussuomalaisten ryhmäjohtaja Jari Lindström kysyi, miksi työttömät saavat erilaisia päätöksiä eri puolilla maata. Työttömällä on oikeus omaehtoiseen koulutukseen, jos hänet on sanottu irti tuotannollis-taloudellisesta syystä.
– Mutta minulle on kerrottu, että jossakin TE-keskuksessa tuki myönnetään ja jossain toisella puolella maata ei myönnetä. Miten aiotte puuttua näihin tulkintojen ristiriitaisuuksiin, Lindström kysyi.
Ihalainen vastasi, että oikeudenmukaisuuden ja tasavertaisuuden kannalta on tärkeää, ettei samoista säännöistä ole eri puolilla maata erilaisia tulkintoja. Henkilökuntaa yritetty kouluttaa ja ohjeistaa, ettei eri tulkintoja syntyisi.
– Eduskunnassa tällä viikolla esitelty palkkatukijärjestelmän uudistus tulee selkeyttämään asiaa: se johtaa siihen, ettei eri maakunnissa voi tulla erilaisia käytäntöjä ja tulkintoja. Tätä kohti täytyy mennä, koska ihmisten oikeudentaju vaatii kohtelemaan ihmisiä tasapuolisesti, Ihalainen aprikoi.
Toimiiko santsikortti?
Eduskunnan toinen varapuheenjohtaja Kaj Turunen (ps.) muistutti, ettei nuorisotakuu ole kunnolla toiminut. Hän sanoi ministeri Ihalaisen pitäneen santsikorttia ratkaisuna ongelmaan. Mutta Kuntaliiton mukaan santsiraha on käytännössä palkkatukilupaus ja sitä koskevat samat säännöt kuin tavallista palkkatukityöllistämistä.
– Mitkä ovat toimenpiteet, joilla nuorisotakuu saadaan toimimaan, Turunen kysyi.
Ihalainen vastasi nuorisotakuun tuottaneen paljon hyvää nuorisolle. Suomessa on vähiten työttömiä nuoria koko Euroopassa. Nuoret työttömät on onnistuttu pysäyttämään kolmen kuukauden paalulle. Osa valuu kuitenkin kolmen kuukauden yli. Onneksi nuorten työttömyys on lyhytkestoista, vain 13-15 viikkoa, kun keskimäärin se on jo yli 40 viikon.
Hän vastasi Turusen penäämään kysymykseen takaisinottovelvollisuudesta.
– Sitä ei tarvitse noudattaa kahdessa asiassa: kolmannen sektorin sektorin työssä voidaan järjestää pitkäkestoista työtä palkkatuella ilman takaisinottovelvollisuutta ja samoin kuntien tukityöllistämisessä. Tämä mahdollisuus varataan näille, Ihalainen vastasi.
Entä jos vastataan Pietarsaaressa ruotsiksi?
Keskustan Anne Kalmari kysyi, saavatko työttömät kunnollista palvelua TE-keskusten vähennettyä väkeä. Hän sanoi, että pihtiputaalaiselle työttömälle saattaa vastata Pietarsaaren TE-keskus ruotsiksi!
Ihalainen sanoi, ettei TE-keskuksia ole kaikilla paikkakunnilla, mutta Pihtiputaallakin on paikallistoimisto, joten palvelua saa.
Mauri Pekkarinen (kesk.) innostui tästä ja sanoi hallituksen ohentavan palvelua, vaikka nuorisotyöttömyys kasvaa ja pitkäaikaistyöttömyys lähestyy sataa tuhatta.
– Onko vetäytyminen ratkaisu, Pekkarinen kysyi.
Ihalainen vastasi, ettei alueilta ole vetäydytty.
– Nuorisotyöttömyys oli heinäkuussa 51 000, mutta nyt 49 000! Totta kai se johtuu myös kausivaihtelusta, mutta nuorisotyöttömyys ei ole nyt noussut ja se on valopilkku, Ihalainen korosti.
Tuleeko kunnille lisävelvoitteita?
Pirkko Mattila (ps.) kysyi ministeriltä, tuoko pitkäaikaistyöttömyyden torjunta jatkossa vielä lisävelvollisuuksia kunnille ja paljonko, ja mistä kunnat saavat tehtäviin rahoituksen?
Ja onko kunnilla keinoja toimia ennen kuin vain todetaan, että nyt näitä pitkäaikaistyöttömiä on?
Ihalainen vastasi, että 300 päivän jälkeen puolet rahoitusvastuusta siirtyy kunnille. Samassa päätöksessä valtio lähetti 75 miljoonaa euroa yhteisöverorahoja kunnille, jotta kuntien rasitus kevenisi sekä 140 miljoonaa euroa uusien monitoimipalvelukeskusten käyttöön niiden aktiivitoimenpiteiden lisäämiseksi.
Veli-Pekka Leskelä