Norjan teillä liikkuu nykyisin noin 30 000 sähköautoa, Suomessa vain noin 500. Suurin syy eroon on sähköautojen erilaisessa verotuskohtelussa. Yritysten ja yksityishenkilöiden omistamat sähköautot voivat tulevaisuudessa olla meilläkin yksi osa älykästä liikennejärjestelmää.

Nykyisessä autoperusteisessa järjestelmässä tärkein elementti on henkilöauto. Sillä hoidetaan pääosa päivittäisistä liikkumistarpeista, sanoo tutkimusjohtaja Pekka Malinen Aalto-yliopiston BIT-tutkimuskeskuksesta.

– Liikennejärjestelmään perustuvassa suuntauksessa kehitetään yksityisen ja julkisen liikennejärjestelmän yhteistoimintaa. Silloin henkilöautojen määrään alkavat vaikuttaa ekologiset toimintamallit, kuten autojen yhteiskäyttö ja liikkumisen tilauspalvelut.

Norjassa sähköautoilla nollavero

Tällainen, nykyistä älykkäämpi järjestelmä tuo mukanaan sellaisia ajoneuvojen latausasemia ja älykkäitä sähköverkkoja, jotka mahdollistavat sähköautojen akkujen hyödyntämisen energian varastoinnissa ja kuormituspiikkien tasaamisessa.

Älykäs järjestelmä mahdollistaa myös uusia liiketoimintamahdollisuuksia suomalaiselle elinkeinoelämälle. Malinen kritisoi tapaa, jolla eri ministeriöissä suhtaudutaan sähköautoilun tukemiseen verotuksellisin keinoin.

– Norjassa sähköautoille on asetettu nollaverokanta sekä arvonlisä- että autoverotuksessa. Meillä vain yritykset saavat tietyin edellytyksin investointitukea sähköautojen hankkimiseen. Tarvitsemme uusia tukimuotoja, jotta kuluttajatkin saadaan mukaan.

Polttokenno on tulevaisuutta

Korkea hankintahinta on tällä hetkellä suuri ongelma sähköautojen yleistymisessä. Autojen tekniset ominaisuudet ovat viime vuosina kehittyneet nopeasti. Nykyisin niiden käyttösäde yhdellä latauksella on noin 150 kilometriä. Pekka Malisen mukaan hinnaltaan arvokkaiden litiumakkujen kestossa Suomen arktisissa olosuhteissa ja pitkillä ajomatkoilla on vielä kehittämistä.

Lähivuosina Suomeen syntynee myös markkinat käytetyille sähköautoille, kun ensimmäiset yritysten aikoinaan leasingilla käyttöönsä hankkimat sähköautot tulevat vaihtoon. Pekka Malinen sanoo itsekin olevansa kiinnostunut käytetyn menopelin hankinnasta. Ostajat saattavat tosin tulla muualta – tällä hetkellä norjalaiset käyvät hakemassa esimerkiksi Tanskasta kaikki vaihdokit, jotka vain tulevat myyntiin.

Malinen uskoo, että sähköverkosta ladattavat autot tulevat säilymään markkinoilla senkin jälkeen, kun jo pitkään polttomoottoreiden korvaajiksi odotetut polttokennot yleistyvät autoissa. Vetykäyttöisiä, ja hyvin pienipäästöisiä polttokennoautoja on Suomessa jo muutamia liikenteessä.

– Polttokennotekniikka ja akkuteknologia kehittyvät koko ajan. Kun sellaisen vetyauton tankkaa täyteen, sillä ajaa saman matkan kuin polttomoottoriautolla. Haasteena on, ettei vedyn jakamiseen ole vielä järjestelmää. Kaasuntuottaja Woikoski Oy on luvannut rakentaa lähivuosina maahamme 15 vetytankkauspistettä.

Lataus onnistuu kotikonstein

Sähköautoja varten Suomessa on tällä hetkellä vajaat 60 yleisessä käytössä olevaa latausasemaa.

– Kaupungeilla on tärkeä rooli niiden yleistymisessä. Helsingissä on nyt noin 30 julkista latausasemaa, ja tänä vuonna on tulossa saman verran lisää. ABC-liikenneasemaketju on lähtenyt tekemään pikalatausasemia pääkaupunkiseudun tärkeimmille ulosmenoteille, Malinen kiittelee.

Se, ettei yleisiä latausasemia vielä ole kaikkialla, ei Malisen mukaan ole mikään este sähköautojen yleistymiselle. Meillä on jo olemassa runsaasti lämmitystolppia autoja varten, eikä kotilatausvälineiden hankkiminen niihin ole iso investointi.

Kirjoitus on julkaistu Perussuomalainen 8-9/2014 -lehdessä.

MARTTI LINNA