Vain vaalit tuovat Suomeen toimintakykyisen hallituksen. Tämä oli perussuomalaisten viesti eduskunnan välikysymyskeskustelussa keskiviikkona.

– Kaikki tässä salissa tämän jo tietävät, mutta pakko se on sanoa ääneen: hallitus on täysin epäonnistunut talouspolitiikassaan, perussuomalaisten eduskuntaryhmän puheenjohtaja Jari Lindström tiivisti puheessaan, jonka hän piti välikysymyksen ensimmäisenä allekirjoittajana.

– Stubbin hallitus piti voimassa Kataisen hallituksen keskeiset talouspoliittiset tavoitteet: työllisyysasteen noston 72 prosenttiin, työttömyyden alentamisen viiteen prosenttiin, valtion velkaantumisen taittamisen laskun sekä kolmen A:n luotoluokituksen säilyttämisen. On täysin selvää, että yksikään näistä ei tule toteutumaan, Lindström jatkoi.

Lindströmin mukaan hallituksen tavoitteet ovat kuukausien kuluessa vain kaikonneet sen ulottuvista. Taloutta on paikattu jo kolmen vuoden ajan veronkorotuksilla.

– Tulos on tässä: valtio velkaantuu miljardikaupalla enemmän kuin vuonna 2011, työllisyysaste on selvästi alhaisempi ja työttömänä on noin 100 000 suomalaista enemmän, Lindström moitti.

Ennätyksellinen alamäki

Hallitus sivuaa Esko Ahon (kesk.) hallituksen ennätystä, jossa talous taantuu kolmatta vuotta peräkkäin. Tällä menolla Kataisen-Stubbin hallitus saa kunnian kokonaan itselleen.

Lindström pitää todennäköisenä, että jopa kotitalouksien tulot laskevat taantuman aikana. Tätä ei ole tapahtunut kertaakaan Ahon hallituksen jälkeen.

– Tätä kaikkea ei millään voi laittaa pelkästään eurokriisin tai muun ulkoisen seikan piikkiin. Hallitus on talouspolitiikassaan epäonnistunut ja pahasti, Lindström manasi.

Kasvua ei ole luotu, luottamus on mennyt

Lindströmin mukaan luottolaitokset luottivat pitkään siihen, että Suomen hallitus kykenee tekemään vaikeitakin päätöksiä talouden kääntämiseksi nousuun. Siihen perustuivat kolmen A:n luokitukset.

– Nyt tämä luottamus on selvästikin mennyt, sillä luokituksen laskun toinen keskeinen syy oli hallituksen kyvyttömyys viedä uudistuksia eteenpäin, Lindström totesi.

Luokitus ei laskenut velan määrän vuoksi: Saksallakin on suhteellisesti enemmän velkaa kuin Suomella.

– Luokitus laski, koska talouskasvua ei ole näkyvissä ja koska velkaantuminen ei näytä taittuvan. Eikä se ilman kasvua taitukaan. Luottoluokituksen lasku on hyvä muistutus siitä, että velkakestävyydessä on kyse lopulta talouskasvusta. Ilman sitä ei ole velkakestävyyttäkään, Lndström tiivisti.

Veli-Pekka Leskelä