Kokoomuksen kansanedustaja Ben Zyskowicz hämmästytti kansanedustajia Ukrainan tilannetta käsitelleessä keskustelussa keskiviikkona vertaamalla Venäjän presidentti Vladimir Putinia Hitleriin. Vastapainoksi hän vertasi häntä myös Staliniin.

Perussuomalaisten Timo Soini ihmetteli Zyskowiczin heittoa ja painotti omassa puheessaan hyvien suhteiden tärkeyttä Venäjään.

Suurvalta palauttaa mahtiaan

Zyskowicz johdatteli vertaustaan kertauksella toiseen maailmansotaan johtaneella historialla. Nöyryytetyn suurvallan suuruudenajan palauttamista ajanut Hitler suuntasi vuonna 1938 Tsekkoslovakian sudeettialueisiin, jossa oli saksalaisia asukkaita julistaen, että saksalaisten sortamisen Tsekkoslovakiassa on loputtava. Hän vaati sudeettialueiden liittämistä Saksaan ja uhkasi sodalla. Englanti ja Ranska taipuivat ja Saksa liitti alueet valtakuntaan.

Kesäkuussa 1940 Stalin vainosi Viroa ja valtasi maan strategiset kohteet. Stalinin valtaan nostama hallitus piti vastoin perustuslakia uudet vaalit, jotka eivät olleet vapaat saati rehelliset. Uusi parlamentti päätti ensitöikseen Viron liittymisen Neuvostoliittoon. Samaan aikaan järjestettiin mielenosoituksia, joissa nostettiin mielikuvaa kansalaisten vapaasta halusta liittyä Neuvostoliittoon.

Natoon Hitlerin varjolla?

– Edellä kerrottu pakottaa kysymään, onko Vladimir Putin suhtautumisessaan naapurimaiden suvereniteettiin tai alueelliseen koskemattomuuteen uusi Hitler tai uusi Stalin?

– Vuonna 1968 opittiin Tsekkoslovakian miehityksen jälkeen tuntemaan niinsanottu Brezhnevin oppi. Sen mukaan maa, joka oli kerran joutunut Neuvostoliiton liittolaiseksi, ei voinut enää päästä vapaaksi. Onko meillä nyt Putinin oppi, jossa Venäjän valtapiiriin joskus kuulunut maa ei pääse irti, ellei hyvän sään aikana ole päässyt läntiseen yhteisöön? Mitä tämä merkitsee Suomen kannalta, Zyskowich kysyi.

Sopiko kokoomuksen ja hallituksen linjaan?

Keskustelun aihe oli pääministerin ilmoitus EU:n huippukokouksesta ja Ukrainan tilanteesta. Monessa puhujassa herätti hämmästystä, oliko Zyskowiczin puhe linjassa kokoomuksen tai hallituksen kannan kanssa?

Soini: Näin en sanoisi

Timo Soini totesi puheiden jälkeen eduskunnan kahvilassa, ettei hän Zyskowiczina olisi noin sanonut.

– Oli aika raju kannanotto varsinkin keskustelun aihe ja paikka huomioiden. En vertaisi Putinia Hitleriin tai Staliniin, Soini sanoi.

– Mutta puolustan kansanedustajan ilmaisunvapautta eduskunnassa – se on periaatteeellinen asia, Soini tuumasi eikä ryhtynyt arvelemaan, voisiko Zyskowiczin lausunto haitata joitakin neuvotteluita.

Pentti Kettunen (ps.) kommentoi puheenvuoroa viereisessä pöydässä.

– Oli kyllä häikäilemätön ja varomaton lausunto. Toivottavasti se ei edusta kokoomuksen virallista kantaa, Kettunen totesi.

Hän oli itse pitänyt juuri puheenvuoron, jossa piti mahdollista Suomen Natoon hakeutumista suudena virheenä. Tärkeämpää olisi sotilaallinen liittoutuminen ja yleinen asevelvollisuus. Myös Juho Eerola kysyi pääministeri Jyrki Kataiselta (kok.) tämän kuitenkin jo poistuttua, kannattaako hän Putinin vertaamista Hitleriin tai Staliniin.

Soini: Pakotteita vältettävä

Timo Soini sanoi ryhmäpuheenvuorossaan Suomen tukevan Ukrainassa neuvotteluratkaisua. Hän rinnasti maan tilannetta eurokriisiin: komissio on tarttunut siihen samalla tavalla. Valtavalla tohinalla yritetään saada aikaan jotakin – seurauksia sen tarkemmin miettimättä.

– Taloudellisen avun kohdalla on erittäin tärkeää, että ennen kuin EU sellaista lupaa, apuun saadaan suostumus kansallisilta parlamenteilta. Onko kukaan tullut miettineeksi, mitä rahaa Kypros, Espanja, Portugali tai Kreikka voivat tarjota Ukrainan pelastamiseksi, Soinin kysyi.

Soini sanoi perussuomalaisten tukevan neuvotteluratkaisua ja painotti hyvien Venäjä-suhteiden tärkeyttä. Suomella on 1300 kilometrin raja Venäjän kanssa.

– Venäjä on Suomelle valtavan tärkeä kauppakumppani. Merkittävä osa Suomen energiasta tulee Venäjältä. Venäläiset turistit antavat taloudellemme miljardien arvoisen piristysruisekeen. EU:n välälyttämien taloudellisten pakotteiden käyttöä tulee välttää viimeiseen asti. Ne iskisivät välittömästi Suomen talouteen ja työllisyyteen, hän muistutti.

Veli-Pekka Leskelä