Torstaina koitti historiallinen päivä, kun kansalaisaloite pakkoruotsin poistamiseksi jätettiin eduskunnan käsiteltäväksi. Vapaa kielivalinta ry:n organisoima nimikampanja keräsi lopulta 62 000 allekirjoitusta, joista peräti 32 000 kerättiin perinteisellä jalkatyöllä pitkin laajaa Suomea.

Viime syksynä tuli jo 50 000 nimeä täyteen ja mitä päätettiin? ”Keräämme lisää”, keräysaktiivi Heikki Valtavaara kertoi ja 12 000 ääntä saatiin vielä kasaan 64 aktiivin voimin.

– Se kertoo, kuinka suuri tarve ihmisillä oli allekirjoittaa tämä aloite, perussuomalaisten euroedustaja ja Suomalaisuuden liiton puheenjohtaja Sampo Terho toteaa.

Kieltenopettaja huomasi
kansan vimman

Riitta Järvi, eläkkeellä oleva ruotsin ja englanninkielen opettaja Helsingistä keräsi nimikirjoituksia Itä-Suomesta ja havaitsi, kuinka syvästi aihe kosketti tavallista kansaa.

– Tiesin kyllä kielenopettajana pakkoruotsin järjettömyyden, mutta kuitenkin yllätyin, kuinka suuren aggression kielikysymys herätti Itä-Suomessa. Eräskin allekirjoittaja, joka oli kylläkin Espoosta, kertoi töiden menevän Itä-Suomessa venäläisille ja virolaisille. Venäjä on siis tärkeämpi. Hän ymmärsi sen ja oli siinä isänmaallinen. Eräs ystäväni helsinkiläisessä lukiossa aikoi lopettaa ruotsin opettamisen vaikka kesken lauseen, kun hän jää eläkkeelle. Hän niin inhoaa pakolla opettamista, Järvi kertoo.

Kolmeen kertaan
pyydetty poikkeusta

Tohmajärveläinen rehtori Alpo Juntunen kertoo Tohmajärven kunnan pyytäneen kolmeen kertaan lupaa venäjänkielen opettamiseen ruotsinkielen sijasta, mutta turhaan, vaikka ruotsinkieli heikentää maailmankielten osaamista. Sen sijaan valtio pyrkii helpottamaan ruotsinkielen aiheuttamaa shokkia antamalla ensimmäiset ruotsintunnit jo kuudennella luokalla vuodesta 2016 alkaen.

– Kunnille se tarkoittaa, että ruotsinkielen tuntiopettaja kiertää yhden tunnin vuoksi kaikissa kyläkouluissa ja saa siitä täydet kilometrikorvaukset, jotka maksavat kunnalle yhtä paljon kuin opettajan palkka, Juntunen kertoo.

Lehmänkauppa vastoin
sivistysvaliokunnan kantaa

Sampo Terho muistuttaa pakkoruotsin tulleen käytäntöön peruskoulu-uudistuksen yhteydessä vuonna 1968 sivistysvaliokunnan kannan vastaisesti, jotta RKP olisi saatu hallitukseen.

– Vapaaehtoisuudesta hyötyisivät opiskelijat, minkä vuoksi Lukiolaisten liitto kannattaa ruotsin vapaaehtoisuutta. Elinkeinoelämä saisi muutoksen myötä monipuolisemmin kieliä osaavia työntekijöitä, minkä vuoksi Elinkeinoelämän Keskusliitto kannattaa vapaaehtoisuutta. Ruotsinkieli hyötyisi, kun kieltä opiskeltaisiin mielellään. Ja ruotsinkielen imago nousisi, Terho listasi.

– Kunnioitammeko kansan tahtoa vai politiikan vanhoja lehmänkauppoja, yleistä etua vai ryhmäetua, yhteiskunnan etua ja aitoa kansainvälisyyttä vai sitoutumista kahteen pohjoismaiseen kieleen? Kunnioitammeko tulevaisuutta vai menneisyyttä, järkisyitä vai tekosyitä, Terho kysyi.

Hän muistutti kansanedustajista noin puolen kannattaneen kielenopetuksen vapaaehtoisuutta.

– Nyt mitataan kansanedustajien selkärangan kestävyys, Terho linjasi.

Kokoomus ei syttynyt
vapaaehtoisuuteen

Kokoomusnuorten Henri Heikkinen toivoi kieliasian nousevan paremmin huomioon, kun se etenee eduskunnan päätöksentekoon. Kokoomusnuorten puheenjohtaja Susanna Koski sanoi ryhmittymänsä edistäneen kielivalintojen vapautta mm. puoluekokousaloitteellaan, joka ei kuitenkaan ottanut emopuolueessa tulta.

– Siksi allekirjoitimme kansalaisaloitteen viime vuonna. Toivomme, että vapaaehtoisuus lisäisi ihmisten valinnanvapautta kehittää omaa kielitaitoaan haluamallaan tavalla, hän totesi.

Äidin saatava päättää

Allekirjoituksia kerännyt ylöjärveläinen Anne Soinila sanoi kahden lapsen äitinä, että vanhempien tulee voida päättää lastensa kielivalinnoista. Piraattipuolueen aktiivi Maria Morri sanoi vapaaehtoisuuden tuovan iloa ja vapaaehtoisuutta kielten opiskeluun. Moni haluaa opiskella kieltä, jonka haluaa valita itse. Eri kieltä tarvitsee, jos tähtää opiskelemaan Keski-Eurooppaan tai Kiinaan kuin Skandinaviaan.

Kyse myös yhteis-
kuntarauhasta

Perussuomalaisten nuorten entinen puheenjohtaja Jarmo Keto varoiti, että kyse voi olla myös yhteiskuntarauhasta: kansalaisia ärsyttävä kysymys voi purkautua nahinoina, kuten on voinut jossakin jo käydäkin.

– Ei ole järkeä kouluttaa ruotsinkielisiin palveluihin 90 prosenttia huonosti motivoituneita, mieluummin vaikka 40 prosenttia hyvin motivoituneita ruotsin osaajia, Keto ehdotti.

Onko esityksellä mahdollisuus mennä läpi, Hufvudstadsbladetin toimittaja kysyi. Professori ja YTT Ilmari Rostila Vapaa kielivalinta ry:stä vastasi, että jos puolet eduskunnasta äänestää pakkoruotsia vastaan, voidaan sanoa, että tämä eduskunta ei enää kannata pakkoruotsia. Samalla pitää katsoa, säätävätkö puolueet aiheen omantunnonkysymykseksi, mikä mahdollistaisi tällaisen tuloksen, Rostila aprikoi.

Veli-Pekka Leskelä