Kainuun maakuntaliitto on asettunut tukemaan perussuomalaisten talousarvioaloitetta Jäämeren rautatieradan rakentamisesta. Maakuntaliiton hallitus päätti asiasta maanantaina.

Kainuun maakuntaliitto esittää Itä-Suomen rautatien yhdistämistä Kemijärvelle Taivalkosken ja uudelleen avattavan Mustavaaran kaivoksen kautta. Tällä hetkellä rautatie ulottuu Taivalkoskelle saakka, johon rata kääntyy Kontiomäestä Kajaanin naapurista.

– Tämä tarkoittaa, että perussuomalaisten syksyllä tekemä talousarvioesitys nytkähtää eteenpäin, Kainuun maakuntavaltuuston puheenjohtaja, Kajaanin kaupunginvaltuutettu ja kansanedustaja Pentti Kettunen (ps.) kertoo tyytyväisenä. Kettunen oli vahvasti hankkeen puuhamiehenä. Hän vastaa perussuomalaisten talousarvioista ja toimii eduskunnan valtiovarainvaliokunnan varapuheenjohtajana.

Tukee Lapin hanketta

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä esitti syyskuun lopussa miljoonaa euroa tämän vuoden talousarvioon ratayhteyden suunnitteluun. Ensi vaiheessa rakennettaisiin runkoyhteys Rovaniemeltä Kirkkoniemeen, sitten yhdistettäisiin tämä rata Kolarin rataan ja rakennettaisiin Taivalkoskelta yhteys Kemijärvelle. Kainuun maakuntaliitto kiirehtii nyt itäistä yhteyttä etupainotteisesti.

– Tätä yhteyttä rakennetaan vuosikymmenten tulevien hyötyjen tähtäimellä. Ratayhteys antaisi myös Itä-Suomen ja Kainuun teollisuudelle hyvän yhteyden jäättömään Jäämeren syväsatamaan. Tietojeni mukaan norjalaiset laajentavat Kirkkoniemen satamaa parhaillaan muutenkin. He toivovat Jäämeren rataa innokkaasti ja ovat valmiit maksamaan oman osuutensa investoinnista, Kettunen valaisee.

Ukrainan kriisi tukee omaa yhteyttä

– Viimeistään Ukrainan tilanne tekee selväksi, että tarvitsemme oman läntisen yhteyden Jäämerelle, eikä asia hoidu Sallan radan kautta Kantalahdelle ja Muurmanskiin. Norjalaisiin voi luottaa, eikä ratayhteydellä tarvitse tehdä eurooppapolitiikkaa, Kettunen toteaa.

Lapin liitto päätti pari viikkoa sitten tukea tasapainoisesti kaikkia kolmea vaihtoehtoa. Enontekiön-Skibottenin rataa, Rovaniemen-Kirkkoniemen ja Sallan-Kantalahden yhteyttä, koska niillä on kaikilla omat tukijansa. Länsi-Lappi olisi halunnut korostaa omaa yhteyttään ja Sodankylä vaati keskittymään pelkästään Kirkkoniemen yhteyteen.

Ratahanke käynnistyi ja tyssäsi sodan aikana

Valtio päätti jo vuonna 1941 rakentaa kiireesti radan Petsamoon. Kiire haihtui, kun rataa rupesi toivomaan myös Saksa, jonka sotamenestys kääntyi samaan aikaan lasku-uralle. Saksan nikkelikuljetusten näkyvä auttaminen ratahankkeen avulla olisi voinut haitata maamme rauhanpyrkimyksiä. Valtio siirsi ratahankkeen vaivihkaa pitempiaikaisten projektien mappiin, jossa se makailee yhä.

Sallan radan rakentamisesta päätti Neuvostoliitto talvisodan rauhanneuvotteluiden yhteydessä. Radan rakensivat loppuun saksalaiset vuonna 1941. VR puolestaan lakkautti radan äskettäin. Soklin kaivospäätös saattaa palauttaa radan käyttöön jo piakkoin, jolloin Sallan Kelloselästä rakennettaisiin yhteys Sokliin Savukosken pohjoisosiin asti.

Veli-Pekka Leskelä