Silvio Berlusconi päätyi tukemaan pääministeri Enrico Lettan hallitusta. Tämä oli arvattavissa, sillä usea Berlusconin puoluetoveri oli tarvittaessa valmis jopa hylkäämään puolueen. Tämä olisi merkinnyt Italian oikeiston hajoamista. Berlusconin nöyrtyminen nähdään hänen poliittisen uran loppuna. Italian hallitus selvisi luottamusäänestyksessä selvin luvuin 235-70. Hallituksella on silti edessään jättimäinen urakka: maan taloudelle pitäisi tehdä jotain.

Berlusconi todennäköisesti erotetaan parlamentista perjantaina. Viikonloppuna Berlusconi vielä uhosi, että ne, jotka eivät ole hänen takanaan äänestämässä hallitukselle epäluottamusta, ovat ulkona. Samalla hän vaati uusia vaaleja. Hän pyörsi kuitenkin päänsä huomattuaan, että riittävän moni puolueen edustajista oli valmis uhmaamaan häntä.

Markkinoilla tiedot otettiin vastaan riemuisasti. Euro vahvistui paitsi Italian hallituskriisin väistymistä, myös Yhdysvaltojen poliittisen kädenväännön ja EKP:n rahapoliittisten näkymien vuoksi. Yhdysvalloissa kiistellään presidentti Barack Obaman terveydenhuoltolaista. Lisäksi edessä on näillä näkymin paljon suurempi uhka: velkakattokiista. Velkakaton osalta pelissä on Yhdysvaltojen maksukyky. EKP puolestaan ei tehnyt muutoksia rahapolitiikkaansa. Euro nousi noin 1,36 dollariin. Tämä ei ole hyvä asia heikkoa euroa tavoittelevien kriisimaiden kannalta.

Hallituksen vahvuus punnitaan kuitenkin aivan muilla kentillä kuin Berlusconin ympärillä. Italian tulee tehdä monia hankalia ratkaisuja maan taloustilanteen saattamiseksi kuntoon.

Italian talous rapistuu hiljalleen

Markkinoiden suoranainen ilotulitus voi olla ennenaikaista. The Wall Street Journal listaa lukuisia todellisia kipupisteitä. Lehti huomauttaa, että hiljalleen talouden rakenteita nakertava sitkeä taantuma on pudottanut kriisin aikana Italian bkt:tta toiseksi eniten koko euroalueella, heti Kreikan jälkeen.

Maan jäykät työlait aiheuttavat teollisuudelle vakavia vaikeuksia, sillä irtisanominen on hankalaa. Esimerkiksi autojätti Fiatin tuotanto pyörii puoliteholla, ja tappiot kertyvät suuriksi. Työvoima on 30 prosenttia kalliimpaa kuin Espanjassa, mutta tuottavuus on Espanjaa heikompi. Teolliset työpaikat valuvat Italiasta euroalueen varsinaisiin kriisimaihin.

Uusia työpaikkoja ei synny, koska investoinnit kaatuvat helposti tahmeaan byrokratiaan. WSJ mainitsee esimerkkinä kaasuyhtiö British Gasin, jonka 800 miljoonan euron LNG-terminaalin lupa-anomus pyöri tuloksetta lupaviidakon syövereissä peräti 11 vuoden ajan. Hanke haudattiin lopulta

Euromaiden kriisirahastot eivät riitä pelastamaan Italian noin 2000 miljardin euron valtion velkaa. Italia on maailman kolmanneksi velkaantunein maa Yhdysvaltojen ja Japanin jälkeen.

Henri Myllyniemi