Kansanedustajat ja eurovaaliehdokkaat Jussi Halla-aho ja Mikael Jungner ”ottivat yhteen” sananvapauteen liittyvässä Suuri väittelyilta -tapahtumassa Apollo Live Clubilla Helsingissä.
Keskustelu alkoi väittelijöiden piikittelyllä. Juontaja Pekka Vahvanen nosti esiin Jussi Halla-ahon (ps.) vuonna 2012 saaman tuomion uskonrauhan rikkomisesta ja kiihottamisesta kansanryhmää vastaan. Hän tiedusteli, pelkääkö Halla-aho joutuvansa vankilaan sanomisiensa vuoksi.
– En pelkää. Tässä olisi tärkeää säilyttää jonkinlaiset järjelliset mittasuhteet. Se että oikeusprosessista tuli vuosia kestävä ja se saavutti valtavan julkisuuden, siinä helposti unohtuu, että kyseessä oli lause, joka kirjoitettiin vuonna 2008. Että tässä on se, mitä Suomessa voidaan tänä päivänä kutsua rikokseksi ihmisyyttä vastaan, Halla-aho hymähti.
Mikael Jungneria (sd.) sai noottia risaisista farkuistaan ja puheistaan SDP:stä ”rakkauden puolueena”.
– Toimiiko tällainen lässytys äänestäjiin vai naisiin, vai mikä saa sinut jatkamaan tällä linjalla? juontaja kysyi ja sai yleisöltä raikuvat aplodit.
Alustukset
”Tässä meni 20 000 ääntä”
Juontaja sanoi olevansa huolissaan väittelijöiden keskinäisesti suhteesta.
– Ensinnäkin Jussi on älykäs ihminen. Toiseksi on sympaattista se tapa, jolla Jussi rakentaa omaa ajatteluaan ja hakee siihen argumentteja, vaikka iso osa yhteiskuntaa lyö häntä joskus vähän epäreilustikin pataan, Jungner myönsi ja pahoitteli, että hän joutui työnsä puolesta ajamaan Halla-ahon eroamista hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikalta.
– Meillä ei ole sen kummemmin viha- eikä rakkaussuhdettakaan. Mikael tervehtii korrektisti eduskunnan käytävillä, jota ei voi sanoa aivan kaikista. Kyllä me tulemme hyvin toimeen, Halla-aho vahvisti.
Debatti
Tässä välissä juontaja houkutteli väittelijät halaamaan toisiaan sovinnon merkiksi.
– Tässä meni molemmilta 20 000 ääntä, Jungner nauratti yleisöä.
”Seuraamusten pelko johtaa sensuuriin”
Varsinaiseen aiheeseen mentiin Halla-ahon värikkäällä avauksella.
– Vaikka Neuvostoliitto lakkasi olemasta yli 22 vuotta sitten, sillä on edelleen paljon käyttöarvoa sananvapautta koskevassa keskustelussa. Sananvapautta koskevat vitsit olivat suosittuja Neuvostoliitossa, varmaan siksi, että sananvapaus oli siellä vitsi, Halla-aho sanoi ja nauratti yleisöä parilla vitsillä.
– Sananvapaus on sitä, että ihmisellä on oikeus sano vääriä asioita ilman pelkoa seuraamuksista. Seuraamusten pelko johtaa itsesensuuriin, joka on yksi ennakkosensuurin muoto.
Halla-ahon mukaan ongelma syntyy silloin, kun kriminalisoidaan asioita, joita kukaan ei pysty tyhjentävästi määrittelemään.
– Kaikki pystyvät määrittelemään sen, mikä on ihmiseen kohdistuva uhkaus, rikokseen yllyttäminen tai valheellisten tietojen levittäminen, mutta paljon vaarallisemmilla vesillä liikutaan silloin, kun puhutaan loukkaamisesta, solvaamisesta ja panettelusta, joita ei voi määritellä.
– Tämä johtaa siihen, ettei kukaan ennen tuomioistuimen päätöstä tiedä, onko se teko, johon hän on ryhtymässä laiton vai ei. Ja koska kukaan ei halua tietenkään tulla tuomituksi rikoksesta, lakien väljyys johtaa siihen, että tietyistä asioista vaietaan varmuuden vuoksi silloinkin, kun siihen ei ehkä olisi aihetta, Halla-aho painotti.
”Kansanmurhia edelsi vihapuhe”
Jungner tarttui sananvapauden tyyliin ja tapaan, jolla asiat esitellään.
– Se, että vihalla ruvetaan puhumaan, ei väistämättä johda mihinkään ongelmiin, mutta toisinpäin: joka ikistä kansanmurhaa on edeltänyt vihapuhe. Sata vuotta sitten kymmenet tuhannet suomalaiset menettivät henkensä toisten suomalaisten toimesta, ei se tullut tyhjästä. Viha kasautui ja purkautui hirveisiin tekoihin. Sama on toistunut Balkanilla, Ruandassa jne. Massiivisen luokan ihmisoikeusloukkauksia, tappamista ja raiskaamista ei ole ikinä missään tapahtunut ilman, että sitä on edeltänyt vihapuhe.
Jungner otti jälleen esiin Halla-ahon tuomion ja väitti, että jos Halla-aho olisi saanut tuomion Yhdysvalloissa, tämä olisi menettänyt hallintovaliokunnan puheenjohtajan paikan lisäksi myös kansanedustajan paikan.
– Yhdysvalloissa lainsäädäntö antaa enemmän tilaa, mutta yhteiskunnan sosiaalinen koodisto tuomitsee vastaavat teot.
Halla-aho närkästyi ja sanoi, ettei Jungner välttämättä tunne rapakon takana käytävää poliittista keskustelua. Samalla hän huomautti, etteivät kaikki välttämättä ymmärrä mikä on vihapuhetta.
– Jos käytetään tätä lempiaihettamme eli allekirjoittanutta esimerkkitapauksena. Jos kolme oikeusastetta vatkaa samaa materiaalia, tismalleen samaa näyttöä vuosikausia ennen kuin ne päätyvät jonkinlaiseen lopputulokseen siksi, että oikeusasteet loppuvat kesken. Jos tämä asia on oikeusoppineille näin mahdoton, niin onko silloin oikeus olettaa, että ihminen voisi tietää onko teko laiton. Oikeusvaltiossa on kuitenkin yksilön oikeusturvan kannalta oleellista se, että laki on ennakoitava; että ihminen tietää mitä siitä seuraa.
”Neitimäistä tyrmistelyä”
Jungner huomautti, että vaikka kiihottaminen kansanryhmää vastaan on Suomessa kiellettyä, tuomioita on annettu huomattavan vähän. Jungnerin mukaan ongelma ei ole lainsäädännössä, vaan ihmisissä, jotka haluavat mennä lainsäädännön yli.
– Kaikenlaisen lainsäädännön kanssa voidaan elää, Halla-aho huomautti ja viittasi jälleen Neuvostoliittoon.
Tästä Jungner kimpaantui ja ihmetteli tyrmistyneenä, kuinka Halla-aho saattoi verrata Suomen lainsäädäntöä Neuvostoliittoon. Halla-aho kielsi vertauksen ja heitti:
– Älä sinä nyt syyllisty tuollaiseen neitimäiseen tyrmistymiseen ja muka loukkaantumiseen.
– Kyllä tämän lainsäädännön kanssa voidaan elää, mutta ylilyöntejä tapahtuu. On kohtuutonta, että eräs henkilö sai profeetta Mohammedia loukkaamalla pidemmän ehdottoman vankeustuomion kuin hiv-positiivinen henkilö, joka raiskasi 14-vuotiaan tytön.
Jungner puuttui sananvapaudessa lähinnä tyyliin, jolla asiat esitetään.
– Luuletko, että sillä 14-vuotiaalla tytöllä olisi yhtään sen helpompaa elämässä, jos Jussi Halla-aho saisi panetella ulkomaalaisia miten haluaa? Jungner lohkaisi.
– Tuo oli Mikael suoraan sanottuna hiukan säälittävää, Halla-aho vastasi ja jatkoi:
– Tottakai rikosten rangaistavuudessa pitää olla jonkunlainen suhteellisuus. Me ei voida nostaa yhtä – ainakin materiaalisesti uhritonta – rikosta rangaistavuudessa näin korkealle verrattuna rikoksiin, joissa oikeasti kajotaan ihmisen omaisuuteen, henkeen tai terveyteen.
”Antaa kajahtaneiden olla kajahtaneita”
Jungner varoitti ”kajahtaneista ihmisistä”, joille ei saa antaa sellaista kuvaa, että yhteiskunnan normisto tai julkinen keskustelu hyväksyvät heidän ”kajahtaneet ajatuksensa”. Halla-aholta tuli heti tiukka vastaheitto.
– Tämä voidaan siirtää politiikkaan niin, että minä en hyväksy juuri mitään mitä sosiaalidemokraattien puolueohjelmassa sanotaan, mutta en silti vaatisi sen kieltämistä. Yritän sen sijaan tarjota jotain parempaa kuin mitä sosiaalidemokraatit tarjoavat asiakysymyksiin. Tästä kannattaisi lähteä myös keskustelussa: antaa kajahtaneiden olla kajahtaneita, koska heidän tosiasiallinen mahdollisuutensa vaikuttaa yleiseen mielipiteeseen tai yhtään mihinkään on täysin olematon.
Yleisökysymykset
Varsinaisen väittelyn jälkeen Halla-aho vastasi vielä verkkoyleisöltä tulleisiin kysymyksiin.
Jälkilämmittely
PS VERKKOTOIMITUS