Financial Timesin kuunnelmassa Gideon Rachman haastattelee lehden Brysselin kirjeenvaihtajaa Peter Spiegeliä ja Euroopan asioiden toimittajaa Tony Barberia tulevista europarlamenttivaaleista ja euroskeptisten puolueiden vaalivoitosta. Europäättäjät ovat varotelleet toistuvilla kauhukuvilla eurokriittisten puolueiden hajottavan Euroopan. Spiegel ja Barber näkevät asian toisin. Heidän mielestään eurokriittisten nousun myötä politiikka palaa politiikkaan.

Barber kertoo, että perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Erityisesti euromaiden osalta linjat ovat likimain identtiset. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin. Tällainen voi vieraannuttaa kansalaiset, koska vanhoilla ryhmillä ei ole juurikaan näkemyseroja talous- tai työmarkkinapolitiikassa.

Ratkaisut näkyvät kotipihoilla

Spiegel kertoo, että vanhat valtaryhmät säilyttävät silti valta-asemansa suuristakin paikkamenetyksistä huolimatta. Mielenkiinto kohdistuu siihen, mitä eurokriittisten puolueiden kotimaissa tapahtuu. Hän mainitsee kolme maata, joissa on ollut EU-kriittinen puolue jo pidempään. Nämä maat ovat Suomi, Hollanti ja Iso-Britannia.

”Perinteisistä valtaryhmistä ei tahdo löytää minkäänlaista linjaeroa. Kaikki uskovat koherenttiin, tiiviisti intergroituun EU:iin.”

Spiegel mainitsee esimerkkeinä, miten Iso-Britannian pääministeri David Cameron kertoi aikanaan, ettei Eurooppaa saisi hutkia. Mutta hän on joutunut myöntymään nyt kansanäänestykseen kuulumisesta koko EU:in vain siksi, että EU-kriittinen Ukip on noussut yhä vahvemmaksi puolueeksi. Hollannin pääministeri Mark Rutte julkaisi Hollannin Vapauspuolueen pelossa 54 kohdan listan asioista, joissa päätäntävalta tulee olla kansallisella tasolla. Spiegelin mukaan Suomessa Perussuomalaisten menestys johti lopulta siihen, että pääministeri Jyrki Katainen päätti jättää tehtävänsä.

Spiegel muistuttaa, että jos eurokriittisten puolueiden olemassaolo saa tällaista aikaan jäsenmaissa niin mitä tapahtuukaan, kun eurokriittisten voimat leviävät, kuten nyt ne ovat leviämässä Ranskaan ja Italiaan. Suurien jäsenmaiden myötä eurokriittiset saavat myös parempaa näkyvyyttä.

Spiegel muistuttaa, että Kreikan osalta vasemmistopuolue Syrizan nousu europarlamenttivaaleissa voi luoda lisää paineita maan hallitukselle, jonka enemmistö on hyvin niukka.

Henri Myllyniemi