Puoluehallituksen kokouksessa selonteon europarlamentin kuluneesta vaalikaudesta antanut perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen aikoo asettua ehdolle myös ensi kesän eurovaaleissa. Perussuomalaisten mepit Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner vastustavat parhaillaan käsiteltävänä olevaa ehdotusta meppien määrän lisäämisestä ja ylikansallisten vaalilistojen mahdollistamisesta Suomen edun vastaisena.
Perussuomalaisten eurokansanedustaja Teuvo Hakkarainen kertoi selonteossaan kesällä 2021 parlamentin käsittelyyn otetusta 55-ilmastopaketista, joka käsittää toistakymmentä ilmasto- ja energiapolitiikan lakiesitystä, joilla halutaan saavuttaa EU:n ilmastolain tavoitteet. Hakkarainen jätti muutosesityksiä lähes kaikkiin mietintöluonnoksiin päästökaupasta maankäyttösektoriin ja uusiutuvasta energiasta ilmastorahastoon, joissa hän yritti tarjota maltillisempia ratkaisuja ja lisätä joustoa toteutukseen.
– Parlamentti hyväksyi syksyn aikana myös yhteisen maatalouspolitiikan jättipaketin, joka sekin valjastettiin vihreän siirtymän työkaluksi. Budjetiltaan se on kolmannes EU:n kokonaisbudjetista, josta noin 40 % käytetään ilmastotoimien edistämiseen, Hakkarainen kertoi.
EU:n metsästrategia ohjaa komission työtä metsäpolitiikassa. Komissio haluaa metsät osaksi EU:n säädöskehikkoa, luoda puitteet metsänhoidolle ja päättää metsien hoidosta ja suojelusta jäsenmaiden puolesta.
– Lähdin siitä, että metsät ovat jäsenmaiden kansallisomaisuutta: osaamme hoitaa ne itse. Äänestyksessä parlamentin punavihreä enemmistö kuitenkin jyräsi, ja aika näyttää, oliko siinä Suomen metsävarojen kohtalon hetket.
Venäjän hyökkäys ja energiakriisi
Kevättä 2022 leimasivat Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja energia-asiat. Kun kaasun tuonti Venäjältä katkesi, ja sähkön tukkuhinta on sidottu kaasun hintaan EU:n sisämarkkinoilla, myös sähkön hinta lähti nousukiitoon. Jäsenmaat joutuivat turvautumaan kansallisiin ratkaisuihin, kun komissio ei uskaltanut kajota EU:n sähkömarkkinamalliin sähkön hinnan madaltamiseksi.
– Paperitiikeri sai kyllä aikaan paljon päätöslauselmia Venäjästä ja riiteli sisäisesti kaasuputkista. Pakotepolitiikka ja Ukrainan tukeminen on jatkunut näihin päiviin, kuten tiedämme, Hakkarainen totesi.
Keväällä jatkui myös 55-paketin käsittely, jossa perussuomalaismepit Hakkarainen ja Laura Huhtasaari yrittivät puolustaa Suomen kansallista etua, toimivaltaa, elinkeinorakennetta ja kilpailukykyä. Kesän yllätyksenä ilmastopaketin kivijalka, päästökauppauudistus, kaatui parlamentin äänestyksessä. Myös EU:n ilmastorahasto ja hiilitullit jumiutuivat hetkeksi, mutta uuden kompromissin jälkeen nekin hyväksyttiin.
– Myös uudet polttomoottoriautot vuodesta -35 kieltävä esitys ja maankäyttösektoria säätelevä LULUCF hyväksyttiin.
EU:ssa puu ei uusiudu
Syksyllä 2022 parlamentti alkoi käsitellä ennallistamisasetusta. Esitys herätti alusta asti suurta huomiota, sillä se antaa aikaan sidottuja, velvoittavia tavoitteita ennallistaa suuri määrä taantuneita luontotyyppejä EU:ssa. Hakkarainen jätti valiokunnassa jälleen muutosesityksiä kohtuuttomiin tavoitteisiin ja aikatauluun, kustannuksiin, kansalliseen päätösvaltaan ja liikkumavaraan liittyen.
– Samaan aikaan ilmastopaketista käytiin jo trilogeja eli loppuneuvotteluja. Vielä viimeisiä parlamentin kantoja muodostettiin: esimerkiksi puuta ei katsottu uusiutuvaksi parlamentin äänestyksessä. Näin vähällä järjellä EU-päätöksiä tehdään! Hakkarainen hämmästeli.
Poliittinen ryhmä vaihtui
Kevään eduskuntavaaleissa Huhtasaari palasi Suomeen ja Pirkko Ruohonen-Lerner nousi varapaikalta mepiksi. Samalla perussuomalaiset vaihtoivat poliittista ryhmää ID:stä ECR-ryhmään osan ID-ryhmän jäsenistä suhtautuessa turhan kepeästi Venäjän sotatoimiin Ukrainassa. Ruohonen-Lerner sai paikan työllisyysvaliokunnassa. Hakkarainen sai jatkaa ympäristövaliokunnassa, mutta menetti varapaikan maatalousvaliokunnassa, jonka merkitys on koko ajan kasvanut.
– Kesäkuussa ennallistaminen kaatui valiokunnassa, mutta parlamentin kanta hyväksyttiin lopulta ilman mietintöä. Vaikka kanta on esitystä parempi ja taloudellisiin ja sosiaalisiin huoliin saatiin osin vastattua, pääongelmat ovat yhä olemassa.
– Myös EU:n yhteisessä maahanmuuttopolitiikassa on päästy trilogeihin. Uudet säännöt tulevat muuttamaan sitä, miten tulijoita kohdellaan rajoilla, sijoitetaan EU:ssa ja palautetaan, Hakkarainen kertoi.
Latinalaisen Amerikan ja Keski-Amerikan EU-suhteista vastaavissa valtuuskunnissa Hakkarainen on matkustanut koronasulun päätyttyä Argentiinaan, Meksikoon, Costa Ricaan ja Dominikaaniseen tasavaltaan.
Suomen Uutiset