Aloite vapaaehtoisesta kielilaista on edennyt sivistysvaliokunnan käsittelyyn. Jatkon kannalta merkittävin kysymys on, paljonko vaaditaan siihen, että kansalaisaloite todella johtaisi asioiden muuttumiseen.

– Kun kansalaiset ovat nähneet nimien keräämisessä suuren vaivan, he toivovat, että aloite johtaisi myös kehitykseen lain muutosten muodossa. Nyt ei ole vielä riittävää ohjeistusta eikä käytäntöä siitä, koska tämä raja ylittyy, perussuomalaisten kansanedustaja Ritva ”Kike” Elomaa tietää.

Avoinna on, ylittyykö kynnys nytkään, vaikka Vapaa Kielivalinta ry keräsi aloitteeseen peräti 62 000 nimeä.

Kattava kuulemiskierros

Vähäpätöiseksi katsottu aloite voitaisiin käsitellä hyvinkin heiveröisesti, mutta Elomaa tietää jo tässä vaiheessa, ettei kielialoitteen käsittely jää aivan tyngäksi.

– Kuulemiskierros on kattava ja asiantuntijoiden joukko suuri. Kierros jatkuu vielä pitkään, joten lyhyttä käsittelyä ei tule missään tapauksessa. Mutta riittääkö tämäkään nykykäytännön muuttamiseen, sitä ei tiedetä.

Vaaditaanko aloitteelta
valmista lakitekstiä?

Vastaavaa kynnystä on mietitty ennenkin, viimeksi tekijänoikeusasetuksen kohdalla. Kannatuksen ohella toinen kysymys on, kaatuvatko aloitteet muotoseikkoihin.

– Vaaditaanko aloitteen tekijöiltä valmista lakitekstiä vai voiko valiokunta viimeistellä sen muodon sellaiseksi, että se kelpaa? Elomaa kysyy.

Näitä kysymyksiä ja linjanvetoja mietitään valiokunnassa. Käsittely on vielä alkuvaiheessa, joten sen sisällöstä ja aikataulusta ei ole vielä tietoa, eikä siitä kovin tarkkaa tietoa saisi muutenkaan, koska valiokuntien työ käydään julkisuudelta suojassa.

Esitys ei sinänsä ole
ruotsin kieltä vastaan

Elomaa korostaa, ettei kielialoitetta ole sinänsä tehty ruotsin kieltä vastaan.

– Minäkin olen opetellut ruotsia kahdeksan vuotta ja tiedän, kuinka tärkeää se on. Mutta ruotsin pakollisuus tuntuu monesta kansalaisesta karvaalta, varsinkin poikien niskakarvat se nostaa pystyyn.

Elomaa arvelee, että ehkä vapaaehtoisuus voisi vähentää ruotsin kielen vastenmielisyyttä jopa pojillakin. Samalla se lisäisi mahdollisuuksia opiskella muitakin kieliä kuin ruotsia.

Avoin kuuleminen olisi
saanut olla pidempikin

Kielialoitteesta käytiin tiistaina eduskunnassa yleisölle avoin kuuleminen, jossa lausunnonantajat kertoivat näkökantansa valiokunnalle, joka sai esittää vastakysymyksiä.

– Kysymyksiä olisi saanut esittää enemmänkin ja kuuleminen kestää pidempään. Esimerkiksi kysymykseen ruotsin kielen kustannuksista en saanut minkäänlaista vastausta. Ehkä jotakin olisi voinut sanoa, samoin kysymykseen siitä, rikkovatko ruotsinkielisten opiskelukiintiöt perustuslakia, Elomaa toivoo.

Veli-Pekka Leskelä