Euroopan keskuspankin pääjohtaja Mario Draghi kertoi Itävallan pääkaupungissa Wienissä, että euron korkea kurssi on vaikuttanut laskevasti inflaatiolukuihin. Kurssila on keskuspankin inflaatiotavoitteeseen haitallinen vaikutus. Vielä viikko sitten Draghi kertoi, ettei hän näe euroalueella suoranaista deflaatiouhkaa. Euro heikkeni hieman Yhdysvaltain dollaria vasten Draghin puheen jälkeen.

Draghi ei ole aiemmin liikoja välittänyt kansainvälisen valuuttarahasto IMF:n varoituksista, että euroalueen ei tarvitse olla suoranaisessa deflaatiossa, vaan jo matalalla inflaatiolla on haitallisia vaikutuksia euroalueen kriisimaihin. IMF julkaisi viime viikolla kirjoituksen euroalueen tilasta havainnollistavine kuvineen. IMF esitti ongelmat ja vertasi niitä Japanin pitkäaikaiseen ja sitkeään deflaatioon. IMF:n mielestä deflaation torjunnassa on oltava valppaana, sillä kun deflatorinen kehitys alkaa, on liian myöhäistä tehdä maltillisia ratkaisuja.

Financial Timesin kolumnisti Martin Wolf puolestaan tykittää suoraan, että EKP on epäonnistumassa. Wolf luettelee eri euromaiden vauhdilla häviävää kysyntää. Kysynnän vähentyessä pitäisi myydä huokeammalla, ja vastaavasti halventuneet hinnat siirtävät kysyntää tuonnemmaksi. Wolf muistuttaa, että inflaatiolukujen suhteellisen pieni ero eri euromaiden välillä ei auta sekään kriisimaita. Hänen mielestään euroalueen ydinmaiden tulisi sallia jopa yli kahden prosentin inflaatio, jotta tuska kriisimaissa hellittäisi.

Tähän huutoon tuskin vastataan. Saksan keskuspankin johtaja Jens Weidmann käy kovin sanoin kritisoimaan Saksan hallituksen ohjelmaa. Weidmannin hampaisiin joutuvat niin kauppatase, kuin minimipalkatkin. Minimipalkkatasoa on ajateltu selkeästi suuremmaksi kuin Saksan pienipalkkaisista osa-aikatöistä tällä hetkellä maksetaan.

Saksaa on kritisoitu liian suuresta vaihtotaseen ylijäämästä. Ekonomistien mukaan euroalueen kriisi lieventyisi, jos Saksa keskittyisi sisämarkkinoiden piristämiseen esimerkiksi korottamalla palkkoja rutkasti. Tällöin kriisimaiden tuotteita kulutettaisiin enemmän, ja vauraus jakaantuisi siten tasaisemmin euroalueella. Weidmann on toista mieltä, ja hän katsoo palkkatason nousun vain kilpailukyvyn tarkoituksellisena rampauttamisena. Hän muistuttaa, ”ettei jalkapallojoukkue tule yhtään sen paremmaksi, jos pelaajille laitetaan rinkka selkään.”

Henri Myllyniemi