Suomalaiselle työlle ei ole kysyntää, totesi pääministeri Jyrki Katainen vastatessaan eduskunnan kyselytunnilla tekemääni kysymykseen. Kysyin hallitukselta, mitä se aikoo tehdä sille, että meillä on puolen miljoonan ihmisen työvoimareservi. Siis puoli miljoonaa työikäistä ja työkykyistä ihmistä on ilman työtä.  Tähän pääministeri vastasi sanatarkasti: ”Jos on niin heikko taloudellinen suhdanne kuin nyt, suomalaiselle työlle ei ole kysyntää, mutta siitä huolimatta meidän pitää tunnustaa se, että meidän yrityskenttämme ja teollisuutemme ovat rakennemuutoksessa, ja olkoon se suhdanne kuinka kuuma hyvänsä, niin me emme saa riittävästi työpaikkoja suomalaisille ihmisille, ellei tämä maa uudistu.”

Tällä hallituskaudella Suomen talouden ja työllisyyden parantamiseksi on esitetty ulkomaisen työvoiman palkkaamista, eläkeiän nostamista, nuorten palkkaamista lomautettujen tilalle sekä varttuneemman väen ja nuorten palkkojen leikkaamista. Nämä lääkkeet eivät ratkaise suomalaisten työttömyyttä tai kilpailukykyä.

Näissä kaikissa esitetyissä toimissa on yksi yhteinen piirre: ne alentavat palkkatasoa. Hallituksen perusajatuksena näyttää olevan palkkojen polkeminen millä keinolla hyvänsä. Hallitus unohtaa, että laskemalla palkkoja se leikkaa ostovoimaa ja kurjistaa sisämarkkinoita. Kun sisämarkkinat eivät pyöri, tulee uusia työttömiä, koska tavaroita ei kannata valmistaa ja koska ihmisillä ei ole varaa ostaa niitä. Palveluiden tarjoajat, parturit, kosmetologit, hierojat ja monet muut joutuvat laittamaan lapun luukulle, koska kenelläkään ei ole varaa kuluttaa.

Nyt pelkään pahoin, että hallitus ottaa seuraavaksi lääkkeekseen EU:ssa valmisteilla olevan direktiivin, jonka mukaan lähetetyille, siis ulkomaisille maahan tulleille työntekijöille, maksettaisiin palkkaa lähtömaan sopimusten mukaan. Siis romanialaisille Romanian säännösten mukaan, kreikkalaisille ja espanjalaisille niin ikään omien maidensa palkkatasojen mukaan. Tämä varmasti kelpaa hallitukselle, koska se pienentää yritysten palkkakuluja. Mutta mitä se tekee suomalaiselle palkansaajalle ja talouskasvulle?  Käytännössä tämänkaltainen palkkojen laskeminen laskee suomalaisten palkkatasoa ja kilpailukykyä. Kenenkään ei enää kannattaisi palkata työntekijöitä suomalaisilla ehdoilla. Jos halpatyövoima alipalkkoineen laillistetaan tässä maassa, olemme vuoden sisällä siinä, missä Kreikka, Espanja ja muut rapatalousmaat ovat. Kuka silloin auttaa suomalaisia? Eivät varmasti ainakaan Kreikka ja Espanja.

Tässä Euroopan talouslamassa ei ole kyse siitä, että rahaa ei olisi. Kyllä sitä on. Sitä on niin paljon, että 800 miljardia voidaan ohjata veroparatiiseihin suojaan maiden verottajilta ja sitä kautta kansalaisilta. Rahaa siirretään ”turvaan” yhtä paljon kuin Euroopan talouslama tarvitsisi toipuakseen. Tämä on yleisesti tiedossa oleva asia. Rahan siirtämistä verottajan ulottumattomiin kutsutaan kauniisti verosuunnitteluksi. Minä kutsuisin sitä hallitusten, myös Suomen hallituksen, harmaan talouden tukemiseksi ja rosvoukseksi kansalta. Varmasti hallitukselta löytyy myös hyvä selitys sille, miksi se lähetti 42 miljoonaa ensimmäisessä lisätalousarviossaan olevista varoista Kreikan pankeille.

Maria Tolppanen